Liikenteessä kuolee liikaa ihmisiä
Suomessa liikenteessä kuolee noin 180 henkilöä vuosittain. Monen muun EU-maan ohella, Suomen tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020 eli alle sataan henkilöön.
Liikenteessä on kuollut aivan liian monta alaikäistä
Ylen jutussa Poikkeuksellisen monta lasta kuollut liikenteessä – Liikenneturva vaatii toimia kerrotaan, että liikenteessä on kuollut vuonna 2024 yhdeksän lasta. Jutussa nostetaan tikun nokkaan sähköpotkulauta- eli skuuttionnettomuudet. Kaksi lasta on kuollut skuuttionnettomuudessa.
Vastaavassa Helsingin Sanomien jutussa Lapsia on kuollut tänä vuonna liikenteessä enemmän kuin vuosiin eritellään kaikki kuolemaan johtaneet alaikäisten liikenneonnettomuudet:
“Tänä vuonna kuolleista alaikäisistä kaksi oli henkilöauton kuljettajia, kuusi henkilöauton matkustajia, yksi pakettiauton kuljettaja, yksi moottoripyörän kuljettaja ja yksi mopon kuljettaja, neljä jalankulkijaa, kaksi pyöräilijää ja kaksi sähköpotkulautojen kuljettajaa.”
Ihmettelen, että tästä listauksesta nostetaan juuri skuuttionnettomuudet. Miksei yhteensä kolmea henkilöauton ja pakettiauton kuljettajia tai neljää jalankulkijaa?
Jutussa ei tarkastella tarkemmin törmäysten tai onnettomuuksien osapuolia. Nimittäin useammin nämä osapuolet ovat moottoriajoneuvo ja jokin muu. Harvemmin onnettomuudet tapahtuvat itsekseen. On outo tapa, että henkilöauton ja skuutin törmätessä toisiinsa, niin puhutaan “skuuttionnettomuudesta”, eikä siitä, että raskaamman ajoneuvon kuljettaja törmäsi sähköpotkulautailijaan.
Erityisesti lapsen vastuu ei voi olla niin suuri, että häntä syytetään omasta kuolemastaan. Skuuteilla on turvallinen ajaa, kun pyörillä on turvallinen ajaa. Autokeskeinen kaupunkisuunnittelu ei ole tätä parantanut. Tiedetään vieläpä, että neljä viidestä suomalaisesta ajaa ylinopeutta koulujen lähellä (Yle).
Hallitus ei vähennä liikennekuolemia
Perussuomalainen liikenneministeri haluaa “lisää autoja, lisää ajettuja kilometrejä” (Helsingin Sanomat).
Viime syksynä Väylävirasto päätti olla laskematta 100 km/h:n nopeusrajoituksia 80 km/h:iin (Yle), vaikka tiedetään, että se säästäisi ihmishenkiä. Onko 20 km/h ylimääräinen vauhti oikeasti useiden ihmishenkien arvoinen?
Näillä toimilla ei päästä alle sadan hengen liikennekuolemaan, joka on jo itsessäänkin aivan liikaa.
Liikenneturvallisuuden parantamiseen on yksinkertaisia keinoja
Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on keinoja, kuten
- kävelyn turvallisuuteen panostava kaupunkisuunnittelu
- nopeusrajoitusten laskeminen ja kapeampien teiden suunnittelu
- ajoneuvojen painorajoitusten määrittäminen.
Helsingissä näihin asioihin vaikutetaan hyvin konkreettisesti kaupunkiympäristölautakunnassa. Esimerkkeinä tästä
- Kaivokadun sulkeminen henkilöautoliikenteeltä (Helsingin Sanomat)
- Esplanadien kesäkatukokeilu, jossa poistettiin autokaistoja (hel.fi).
Äänestämällä Vasemmistoliittoa kuljemme lähemmäs liikenneturvallisempaa kaupunkia.
Ota yhteyttä ja seuraa!
Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? Ota yhteyttä: sami@samimaatta.fi.
Voit ottaa yhteyttä myös Mastodonin, Instagramin tai BlueSkyn kautta.
