Sami Määttä

Kuka Sami?

Toivon olevani Vasemmistoliiton ehdokas Helsingin kuntavaaleissa vuonna 2025.

Olen kotoisin Rovaniemen läheltä kylästä nimeltä Muurola. Muutin Ouluun opiskelemaan ja valmistuin matematiikan opettajaksi vuonna 2019 Oulun yliopistosta. Nyt työskentelen valtiolla saavutettavan julkaisemisen ja yhdenvertaisen lukemisen edistämisen parissa.

Tällä hetkellä olen Helsingin jalankulkijoiden varapuheenjohtaja. Yhdistys edistää jalankulkijoiden etuja ja käveltävämmän kaupungin kehittämistä.

Kuntavaaliteemani

Tulen valitsemaan todennäköisesti näistä alla olevista kolme kärkiteemaa, joita liputan mahdollisimman paljon kuntavaaleissa. Näillä näkymin ne olisivat

• saavutettavuus ja esteettömyys
• kaupungin kehittäminen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoin
• (tämä on oikeastaan vielä työn alla).

Mitä mieltä olet? Lähetä viestiä: sami@samimaatta.fi.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Saavutettavuus on sitä, että digitaalisia palveluita on helppo käyttää riippumatta siitä, onko sinulla vammaa vai ei. Saavutettavuus liittyy Helsingin viestintään, palveluiden ymmärrettävyyteen ja vammaisten helsinkiläisten osallistamiseen.

Digitaalisten palveluiden hankinnassa täytyy huomioida niiden saavutettavuus.

Esteettömyys on fyysisen tilan ja rakennetun ympäristön suunnittelua ihmisten moninaisuus huomioiden (Invalidiliitto). Tämä tarkoittaa ramppien rakentamista, äänimajakoiden asentamista liikennevaloihin ja kunnollista jalkakäytävien talvikunnossapitoa.

Toimenpiteitä:

• Helsinki ottaa kaikki jalkakäytävät ylläpidettäväkseen. Kehitetään jalkakäytävien talvikunnossapidon verkosto, jolla varmistetaan esteetön pääsy keskeisiin kohteisiin Helsingissä.
• Katusuunnittelussa lähdetään liikkeelle esteettömyyden erityistasosta, eikä niin, että sitä käytetään joissain paikoissa.
• Kaupunkisuunnittelussa osallistetaan aktiivisesti vammaisia henkilöitä.
• Saavutettavuusvaatimukset tulee täyttää, palvelua pitää testata monimuotoisesti eri ihmisillä ja mahdollisten saavutettavuuspuutteiden korjaaminen tehdään palvelun toimittajan toimesta ilman ylimääräisiä maksuja.

Asunnot ja rakentaminen

Asumisen Helsingissä pitäisi olla mahdollista työstä riippumatta. Tämä tarkoittaa, että Helsingin pitää panostaa joka vuosi uuteen rakentamiseen tai olemassa olevien rakennusten uusiokäyttöön, jotta niissä voidaan asua.

Helsingissä täytyy tehdä monipuolista ja tiivistä asuntokantaa. Sen tarkoitus on ehkäistä alueiden eriytymistä tulotasojen mukaan. Tiivis rakentaminen ei saa olla ristiriidassa luonnon kanssa.

Toimenpiteitä:

• Helsingissä asetetaan vuokrakatto. Asumisen Helsingissä täytyy olla mahdollista Helsingissä työskenteleville.
• Helsingissä sitoudutaan kunnianhimoiseen asuntojen lisäämiseen ottamalla olemassa olevia rakennuksia asumiskäyttöön tai rakentamalla uusia asuinrakennuksia.
• Asunnottomuutta ehkäisee parhaiten asunnossa asuminen. Tarjotaan sitä asunnottomille maksuttomasti.
• Helsingissä noudatetaan vähimmäisvaatimuksena “3-30-300” -sääntöä, joka liittyy luonnon määrään ympäristössä. Tästä kertoo tutkija Ranja Hautamäki Ylen jutussa.

Kaupunki ja elinvoima

Helsinki on ensisijaisesti ihmisiä varten. Sen pitää näkyä kaupunkisuunnittelussa.

Helsinki on houkutteleva kaupunki, koska se on eloisa ja tarjoaa ihmisille muutakin ajanvietettä kuin tavaran ostamisen. Helsingin keskusta on tarkoitettu yhteisöjen muodostumiselle ja toiminnalle.

Helsinki on kaupunki, jossa on tilaa perheille, yksinasujille, vammaisille, lapsille, nuorille ja vanhuksille. Tämä tarkoittaa monimuotoisen kaupunkitilan suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa.

Toimenpiteitä:

• Helsingin ydinkeskustaa suunnitellaan oleskelu ja viihtyminen edellä.
• Helsinki edistää kaupunkilaisten osallistumista kaupunkilaisraadeilla yhteisöllisten projektien ideoinnille ja hyväksymiselle.
• Helsinki tukee kaupunkilaislähtöistä toimintaa ja etsii aktiivisesti tuettavaa kaupunkilaistoimintaa. Esimerkkinä tästä Suvilahden skeittiparkki, jonka harrastajat ovat itse rakentaneet.

Liikenne

Liikennesuunittelun pitäisi kannustaa jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön. Kaupunkisuunnittelun pitäisi mahdollistaa logistiikkaliikenne (esimerkiksi huoltoajo, lastaus ja kuormaus) siten, että se ei haittaa edellä olevia kulkumuotoja.

Kaikessa liikennesuunnittelussa pitää ensimmäisenä huomioida jalankulkijan turvallisuus, eikä autoliikenteen sujuvuus. Lapset, vanhukset ja vammaiset henkilöt ovat erityisesti sellaisia, joiden ehdoilla liikenne- ja kaupunkisuunnittelua pitäisi tehdä. Tällainen suunnittelu on hyödyksi kaikille.

Helsingin pitää määrätietoisesti suunnitella kaupunkia sellaiseksi, että se ei kannusta läpiajoon moottoriajoneuvoilla. Paikalliskadut pitäisi suunnitella niin, että pääasiassa vain alueen asukkailla on syytä käyttää moottoriajoneuvoa. Oppia kannattaa ottaa Barcelonan “Superblocks” -suunnittelusta (englanniksi, citiesforum.org).

Kaupungit eivät ole meluisia, vaan tieliikenne on meluisaa. Suuri tieliikennemäärä ja kovaääniset koneet eivät kuulu kaupunkiin. Samoin saastuttavat ajoneuvot täytyy pitää pois kaupungista.

Painavat ajoneuvot kuluttavat teitä nopeammin ja kunnossapidon kustannukset kasvavat sen vuoksi nopeammin. Ne ovat myös vaarallisempia törmäyksissä. Ajoneuvojen massarajoituksen avulla voidaan pidentää teiden ja katujen käyttöikää, ja parannetaan liikenneturvallisuutta.

Toimenpiteitä:

• Helsinkiin tehdään kokonaan kävelylle tarkoitettu keskusta, jossa autoilu on kielletty - esteettömyys huomioiden.
• Helsingissä liikennesuunnittelua tehdään jalankulkijan turvallisuus edellä. Erityisesti päiväkotien, oppilaitosten, puistojen ja terveyskeskusten pitää olla suunniteltu niin, että niihin on turvallista ja helppoa päästä.
• Helsingin budjetoinnissa eritellään eri liikennemuotoihin käytettävä rahoitus: jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne ja yksityisautoilu. Helsingissä teiden, katujen ja yhteisten alueiden kunnossapidon rahoituksen pitäisi noudattaa kulkumuotojen osuuksia ja kannustaa liikkumaan kestävillä tavoilla.
  • Tähän liittyy kirjoitukseni Katutila ei jakaudu reilusti Helsingissä.
• Helsingissä määrätään tieliikenteen melurajoitus: liian meluisia ajoneuvoja ei saa käyttää kaupungissa.
• Helsingissä määrätään tieliikenteen päästörajoitus: saastuttavia ajoneuvoja ei saa käyttää kaupungissa.
• Helsingissä määrätään massarajoitus ajoneuvoille: liian painavia ajoneuvoja ei saa käyttää kaupungissa.
• Helsinki tekee sellaista kaupunkisuunnittelua, joka estää läpiajoa Helsingin kautta.
• Helsinki toteuttaa edellä olevat toimenpiteet vammaisten henkilöiden tarpeet huomioiden. Poikkeuksia tehdään näille henkilöille - ei kaikille.

Ilmastokriisi

Ilmastonmuutos uhkaa ihmisten elämää Helsingissä, Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Uudet teknologiset ratkaisut voivat auttaa sen hidastamisessa, mutta ne eivät yksinään riitä.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen voidaan vaikuttaa kaupungin tasolla puuttumalla tieliikenteen, sähköntuotannon ja lämmityksen aiheuttamiin päästöihin.

Näihin vaikutetaan olennaisesti kaupunkirakenteen muuttamisella tiiviimmäksi. Tiivis ja viihtyisä kaupunki kannustaa liikkumaan kestävästi: kävelemällä, pyöräilemällä ja joukkoliikenteellä.

Vuonna 2025 tieliikenteestä tulee suurin osa Helsingin päästöistä (hel.fi). Niiden aiheuttamiin vaivoihin auttaa parhaiten ennaltaehkäisy: kaupungissa pitäisi sallia vain vähäpäästöinen liikenne.

Toimenpiteitä:

• Helsinki edistää lainsäädäntöä, jolla voidaan asettaa päästörajoituksia tieliikenteelle.
• Yksityisautoilua vähennetään tuntuvasti Helsingissä muuttamalla katuja kävely- ja joukkoliikennekaduiksi, ja vähentämällä parkkipaikkoja.
• Autoilulta vapautuvaan tilaan lisätään vehreyttä ja istutuksia. Ne imevät suurempia sadevesimääriä ja suuret kasvit antavat suojaa auringolta.

Teknologia

Sveitsi teki päätöksen, että julkisella sektorilla käytetään pelkästään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja (englanniksi, OSOR). Tämä mahdollistaa sen, että julkisella rahalla kehitetyt ohjelmistot ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Se myös estää juuttumisen yksittäisen toimijan palveluun.

“Generatiivisen tekoälyn” käyttöä ei tule edistää Helsingin palveluissa. Se on taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestämätöntä. Tällainen tekoäly

• tekee virheitä, jotka ovat haitallisia tiedonhaussa
• ei voi korvata ihmisen luovuutta
• kuluttaa paljon sähköä toimiakseen
• käyttää hyväksi ihmisten tuottamaa sisältöä lupaa kysymättä.

Tekoälysovellukset ovat hyödyllisiä, kun ne ovat suunniteltu tietyn ongelman ratkaisemiseen ja se on mitattavissa.

Helsingin tulisi kaikessa toiminnassaan ja palveluiden ostossa huolehtia siitä, että helsinkiläisen tarvitsee antaa itsestään mahdollisimman vähän tietoa palvelun toimimiseen.

Helsingin kaupungin pitäisi miettiä tarkkaan, millaisilla alustoilla se tekee viestintää. Käytetyt sosiaalisen median alustat eivät saisi olla sellaisia, jotka pyrkivät koukuttamaan käyttäjäänsä tai, että niissä käytyä viestintää ei voisi seurata tekemättä tunnusta alustalle.

Toimenpiteitä:

• Helsinki käyttää eri teknologiaratkaisuissaan vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Käytettäviä ohjelmistoja täytyy myös rahoittaa kehittämisen jatkamiseksi.
• Helsingissä tehdään periaatepäätös, että “generatiivista tekoälyä” ei aiota käyttää päätöksenteossa, asiakaspalvelussa, koulutuksessa tai terveydenhuollossa.
  • Tähän liittyy kirjoitukseni Tekoälyasetus suojelee EU:n asukkaita.
• Sosiaalisen median viestintää pitäisi tehdä avoimissa kanavissa. Ensisijaisesti Helsingin omilla nettisivuilla, joista viestintää jaellaan muihin avoimiin kanaviin.

Koulutus

Päiväkodeissa, kouluissa ja toisella asteella tarvitaan lisää henkilökuntaa. Tätä varten pitäisi myöntää pysyvää lisärahoitusta. Henkilökunnan osaamisen olisi tärkeää olla monipuolista, jolloin opettajille vapautuu enemmän aikaa opetukseen ja oppijoiden tukemiseen. Erityistä huomiota pitää kiinnittää myös nivelvaiheisiin eri kouluasteiden välillä.

Toimenpiteitä:

• Helsinki panostaa päiväkotien työvoimapulaan työntekijöiden työolojen parantamisella. Tämä tarkoittaa palkkojen nostamista ja työssä tarvittavien varusteiden ostamista työntekijöille. Näitä ovat esimerkiksi eri sääoloihin sopivat vaatteet.
• Oppilaitoksissa täytyy olla moniammattillinen henkilökunta. Opetuksen tueksi tarvitaan henkilökuntaa, jotka ovat hallinnon ja terveydenhuollon ammattilaisia.
• Suurimman osan vuodesta työskentelevä määräaikainen päiväkodin tai oppilaitoksen työntekijä saa myös kesäajan palkan.

Terveydenhuolto

Toimiva ja halpa julkinen terveydenhuolto muodostaa hyvinvointivaltion kulmakiven. Kannamme yhdessä vastuun siitä, kun toinen kaupunkilainen sairastuu tai vammautuu - väliaikaisesti tai pysyvästi.

Terveydenhuolto pitää nähdä panostamisena tulevaisuuteen, eikä kulueränä. Terve ihminen voi elää elämäänsä, osallistua Helsingin toimintaan ja käydä itselle mielekkäissä töissä.

Työ ei tarkoita pelkästään palkkatyötä, vaan työ on tekoja ja ajanvietettä, jolla parannetaan muidenkin kaupunkilaisten elämää.

Toimenpiteitä:

• Työvoimapulaa ratkaistaan ensisijaisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointia parantamalla. Tätä tehdään nostamalla palkkoja ja lisäämällä työn joustoa työntekijöille.
• Terveydenhuollossa vältetään vuokratyövoiman käyttöä ja lisätään vakituisten työpaikkojen määrää.

Yrittäjät

Helsingin pitäisi suosia ja tukea paikallisia ja aloittavia yrittäjiä ja yrityksiä.

Toimenpiteitä:

• Helsinki voisi myöntää ja vuokrata tiloja tietyiltä alueilta yksinomaan paikallisille pienyrittäjille. Näitä tiloja ei vuokrata suurille, kansainvälisille yrityksille.
• Yrityksen alkutaipaleella Helsinki voisi vuokrata tiloja alennetulla vuokralla, jotta yrittäjä voi keskittyä paremmin toimintansa käynnistämiseen.