Tekoälyasetus suojelee EU:n asukkaita

Ylen jutussa pohditaan tekeekö Euroopan unionin tekoälyasetus EU:sta takapajulan. Oletettavasti siksi, että tekoälyä ei voisi kehittää samalla tavalla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

"Sosiaalisen median jätti Meta on kehittänyt useita avoimia laajoja kielimallejaan vapaasti käytettäväksi, mutta EU-alueelle yhtiö ei ole niitä tuonut lisensoitavaksi. Meta ei myöskään ole näillä näkymin tuomassa näihin kielimalleihin perustuvia tekoälyavustajia eurooppalaisten käytettäväksi.

Saman ratkaisun on tehnyt hakukoneyhtiö Google, joka esitteli keväällä oman tekoälyä hyödyntävän hakuominaisuuden. Euroopassa hakukoneen vastaukset koostuvat jatkossakin listasta linkkejä ja mainoksia."

Ei kuulosta pahalta lopputulokselta, kun nytkin vain noin 15 prosenttia Googlen hakutuloksista tulee tekoälyltä. Päätös, jonka Google on tehnyt itse (englanniksi, heise.de).

“Wallenberg myös huomauttaa, että pelkästään muutaman ison teknologiayhtiön päätökset eivät tuomitse EU-aluetta ikuiseen pimeyteen.”

Tämä ei tosin kovin kummoisesti natsaa senkään kanssa, että edellisessä kohdassa sanotaan:

“Kesäkuussa amerikkalainen sijoitusrahasto Sequoia Capital julkaisi artikkelin, jonka mukaan generatiivisen tekoälyn on luotava 600 miljardin dollarin liikevaihto ennen kuin siihen sijoitetut rahat saadaan takaisin. Pari päivää myöhemmin amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs julkaisi raportin, jossa muun muassa todettiin, että tekoälyn todella mullistavia vaikutuksia voidaan joutua odottaa vielä vuosia. Viime viikolla sijoitusyhtiö Elliott Management kertoi sijoittajilleen, ettei se usko monenkaan tekoälyratkaisun koskaan toimivan halutulla tavalla kustannustehokkaasti.”

Vaikuttaa siltä, että tekoälybuumi (tässä tarkoittaa: tekstigeneraattoreita) uhkaa lässähtää.

EU:n tekoälyasetus

Viimeisintä lainsäädäntöä EU:n tasolta on sen tekoälyasetus. Mitä sen on tarkoitus tehdä? Luulen, että yritysjättejä pelottaa eniten tämä ote Euroopan parlamentin tiedote tekoälyasetuksesta:

"Generatiivista tai sisältöä tuottavaa tekoälyä, kuten ChatGPT:tä, ei luokitella suuren riskin järjestelmäksi, mutta sen tulee noudattaa tiettyjä avoimuusvaatimuksia sekä EU:n tekijänoikeuslakia, eli:

  • kertoa, että sisällön on tuottanut tekoäly
  • kehittää järjestelmä siten, että laittoman sisällön tuottaminen estetään
  • julkaista yhteenvetoja tekijänoikeuksin suojatusta datasta, jota käytetään kouluttamiseen"

- Otsikko “Avoimuusvaatimukset”

Nämä eivät vaikuta minusta kohtuuttomilta vaatimuksilta, jos haluaa toimia EU:n alueella.

Ota yhteyttä ja seuraa!

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? Ota yhteyttä: sami@samimaatta.fi.

Voit ottaa yhteyttä myös Mastodonin tai Instagramin kautta.